Yhteistyötä ja pieniä askelia vesistön kunnostamiseen (Julkaistu 1.2.2017)

Millaisilla järvillä tavataan sinilevää? Voiko vesikirppuja istuttaa? Kestääkö särkikanta hoitokalastusta? Tällaisia kysymyksiä nousi esille vesistökunnostusverkoston talviseminaarissa Lahdessa 26.1.2017. Mukana oli yli 130 vesistöistä kiinnostunutta henkilöä yli 70 eri yhteisöstä tai organisaatiosta.

Seminaarissa nousi esille monessa puheenvuorossa yhteistyö. Vesistön hoitoa jokainen voi tehdä osaltaan ympäristöä huomioivilla toimillaan, mutta laajaa yhteistyötä tarvitaan suurempiin hoitotöihin, kuten kylärannan kunnostamiseen ja hoitokalastukseen sekä valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseen. Vaikka otetaan vain pieniä askeleita eteenpäin – ja joskus menee joku askel taaksepäin esimerkiksi sääilmiöiden vuoksi - niillä on kuitenkin merkitystä vesistön kuntoon saattamisessa pitkällä aikajänteellä. Tärkeää on katsoa eteenpäin.

Lahden Vesijärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka 1970-luvulla huonossa tilassa ollut järvi on saatu 40 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmaksi määrätietoisilla ja yhteisillä toimilla. Edelleen työtä tehdään tämän eteen Vesijärven ympärillä: http://www.puhdasvesijarvi.fi/.

Pohjois-Karjalassa vesistöt ovat tärkeä osa maisemaa: lähes 20 % maakunnan pinta-alasta on vesistöä. Järviruoko on vallannut laajoja alueita järvien matalilla rannoilla. Ravinnerenki-hankkeessa teemme havaintokokeita järviruo’on käyttämisestä pellon maanparantamiseen Liperissä ja pääsin kertomaan tästä asiasta seminaarissa. Työ alkoi jo Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon – hankkeessa Liperin pilottikohteessa, missä tavoite oli saada järviruokoa vesistöstä pellon laidalle kustannustehokkaasti. Näin saamme ravinteita ja järveen maatuvaa ainesta poistettua järvestä ja siirrettyä hyötykäyttöön. Ravinnerenki – hanke jatkaa siirtämällä järviruokomassa pellon laidalta peltoon. Hankkeen aikana selvitämme pilottikohteilla, miten massa maatuu pellolle levitettävään muotoon, mitä kalustoa voi käyttää levittämisessä ja miten se vaikuttaa pellossa Järvi-Suomen alueella. Tästä tiedämme enemmän sitten parin vuoden päästä.

Tässä video työnäytöksestä: https://www.youtube.com/watch?v=JyYnfqcE2cs

Päivi Jokinen, ProAgria Pohjois-Karjala, maa- ja kotitalousnaiset; Eräs Ravinnerenki Pohjois-Karjalasta

 

 

Ravinnerenki Juuan havaintomaatilalla

Ravinnerenki hankkeessa yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on havaintomaatilatoiminta. Hankkeessa saatetaan yhteen niin viljelijät, tutkijat, koulutustoiminta kuin ProAgrian asiantuntijat. Maatiloilta saadaan koottua tärkeää käytännönläheistä tietoa tukemaan koetoimintaa. Hankkeessa virallinen koetoiminta on keskitetty Luke:n Maaningan tutkimusasemalle.

Elina leikkaa määräalanäytettä.Renkaa jaljessa aukkoja PAPK

 

Aholan tila Juuasta on yksi hankkeen havaintomaatiloista. Teimme siellä ensimmäiset havainnot liittyen kokeeseen ravinteiden oton biologia. Kokeen tavoitteena on selvittää lietteen sijoittamalla levityksen vaikutuksia nurmen kasvukuntoon ja satotasoihin. Kokeessa otetaan määräalanäytteitä renkaan jäljistä, itse pellosta ja päisteistä. Näin saadaan nurmen satovaihteluista tietoa. Lisäksi havainnoidaan nurmen tiheyttä ja rikkakasvipitoisuutta. Kokeessa havainnoidaan myös raskaiden lietekärrien ja muiden peltokoneiden vaikutusta maan rakenteeseen. Vaikutukset näkyvät erityisesti lohkojen päisteissä. Satotasomääritykset tukivat tätä, eli päisteissä ja rankaan jäljissä kasvusto on heikompaa.

Renkaa jäljissä aukkoja.
Renkaan jaljissa aukkoja 2 PAPK

Havaintomaatilalla on myös toinenkin koe varastokaliumiin liittyen. Havaintolohkolta lasketaan paalien määrä ja punnitaan muutama paali. Näin saadaan tarkasti satotasot. Kun otetaan huomioon lohkolle levitetyt lannoitteet ja saatu sato, saadaan laskettua ravinnetase. Lohkolta analysoidaan varastokalium ja tutkitaan sen merkitystä nurmen sadontuottoon.

Havaintomaatilatoiminta on erittäin opettavaista ja mukavaa työtä meille ProAgrian asiantuntijoille. Pellot Tuottamaan hankkeessa Pohjois-Karjalassa havaintokokeita oli 58 tilalla vuosina 2009 - 2013. Kokemukset olivat myönteisiä.

Elina Keski-Soini ja Kaisa Matilainen Ravinnerenkeinä

Muualta verkosta löytyvieä Ravinnerengin blogeja: